Aduskan vallaton päivä ja pupupaketti

   Tää aamu alko oikein mukavasti! Meil oli "pitkä" aamu, kun hoitotäti tuli hakemaan Aduskan suoraa kotoota. Oltii aamulla hetki Möföttimen kanssa ja tulihan niitä Adalynnin kuuluisia kiukkuraivareitakin.

   Iskä tuli hoitopäivän jälkeen meille pariksi tuntia, ja Adalynn oli kyllä niiiin vallattomalla ja onnellisella tuulella! Ei haitannut niin mikään ja kova nauru raikas jo siitä, ku tiputti tahalteen tuttipulloa sohvalta alas. Oli myös ihan mielettömän hauskaa ruokkia nukkea sen omalla tuttipullolla! Mut sitte tuliki hyyvin iso parku, kun iskä oli lähdössä.
   Aduska on alkanu vihdoin kävelemään, ja käveleeki meinaan ihan mielettömästi! Sanoisinko nyt et 90% liikkumisesta on kävelyä - niin sisällä kuin ulkona. On alkanu opettelee jo juoksuaskeleitakin 🤭

   Menee taas ihan mielettömän hyvin aikajärjestyksessä nää kuvat, heh... Mutta hoidosta tuli tämmöinen kuva ja toinen, missä Aduska oli välipalapöydässä ja naureskeli toisen hoitotytön kanssa omiaan. Ihanaa ku Adalynn selkeesti nauttii hoidosta, vaikka alkuviehätys menikin jo ohi! Mut hoitaja on 11/10 ja on vaan ihan mielettömän hyvä fiilis koko perhepäivähoitajasta!... Oli jo aikakin, niide viime kauhukokemuksien takia... 😠 Mut hoidossa oli kuulemma tänäänki menny oikein hyvin ja söi reippaasti. Yli huntin toppahaalari vaan meni pilalle, ku jonkun toisen lapsen siniset katumaalit siirtyki maasta meiän haalariin. 

   Ja mikä ihanin juttu, tänään tuli Peten koiratarvikkeesta jättipaketti! Siellä oli laatupellettejä, herkkuja, pajutunneli, tommonen kanitunneli, aktivointimatto ja pesämökki. Oon odottanu tota pakettia kun kuuta nousevaa koko hikkon! Ihmettelen vaan, missä Kärkkäisen paketti viipyy... Siellä olis pitkästä (xD) aikaa Adalynnille uusia leluja ja Möföttimelle kantokoppa, sun muuta mukavaa.

   Tuli myös pari yötä takaperin eräässä pupublogissa vastaan KANILOKI. Tuli ihan hirvee hinku itekin alkaa tekee semmosta ja viime yö ja tää koko päivä meni muistikirjan ettimisessä. Tilannetta hankaloitti huono rahapolitiikka ja toisekseen että se piti saada nytheti. Lopulta päätin öähteä kävelemään Prismaan ja ostaa samalla lisää päivällisaineksia muille päiville. Matka oliki mun jaloille liian pitkä, niin jouduin tulemaan taksilla kotio. Eihän se ollut kun 7,5 euroa, mut kyl se silti harmitti! Meni tän alkukuun ostokset niin yli kyllä, että tarviin 3 päivää lykkäystä vuokraan... Harmittaa meinaan ja paljon.
   Alotin siis kotona heti muistikirjaan kirjottamisen. Valitsin ihanan pinkin vihkosen, missä luki NOTES pystypäin, niin kirjotin sen päälle vielä tekstin BUNNY. Kirjotan vastasuudessa sinne aina päivämäärät kun tilaan heinää ja ruokaa, kaikki kulut ja hankinnat, eläinlääkärikäynnit, mahdolliset oireet tai ripuli tms, merkittäviä tapahtumia ja mitä vaan kaneihin liittyvää.

   Ootan ku kuuta nousevaa sunnuntaita... Haluaisin jo niin Hempan meille! Pelottaa kyl myöntää suurimmalle osalle, että meille on tulossa vielä yksi järjisä... 🤭 Mutta oon ehottomasti sitä mieltä, että kanit on laumaeläimiä. Aluksi tosin aattelin, että vaikkei Hemppa ja Möfö toimeen tulisikaan, nii onhan mulla tilaa pitää niitä täällä eristettynä. Mut en kyllä tiedä onko.... Adalynn muutti nyt väliaikasesti mun huoneeseen, eikä sekään kauheesti haittaa, ku häne huoneesta haetaan pääasiassa aamusin vaan vaatteet. Aduska kuitenki leikkii oikeestaan kaiken ajan olkkarissa ja mun näkäetäisyydellä, sekä nukkuu mun kainalossa. Että kyllähän noi kanit saa omat huoneet noin 3 kk ajaks ihan helposti, mutta kyllä sitte Aduska-neiti alkais tarviimaan huonettaan takaisin... 🤔 Pelottaa myös ihan hillitön rahanmeno. 14.4 on kastrointiaika Möfölle ja sekin maksaa 90e. Sitten molemmille pitäisi vielä ostaa valjaat ja RHD-rokote. Mutta noh, tiesin mihin ryhdyin 💁‍♀️

Huoneiden laittoa

   Eilen aamulla Adalynniä ei millään meinannu saada hereille. Pari minuuttia silittelin, herättelin ja vakuuttelin, mut ei niin mitään reagointia! Lopulta keksin sanoa "Mennää kattomaan pupua?" niin tyttö nous sillä samaisella sekunnilla! 😂 Aamulla oltiin vähän Möfön kanssa ennenku lähin viemään Aduskaa hoitoon.

   Sain myös ekoja selfieitä Möföttimyksen kanssa! 👏 Toi kani ei kyllä kameraa ujostele (vielä?!), mikä on ihan mahtava juttu. Laittelin myös kanien huoneita kuntoon Nicon kanssa, kun sunnuntaina meille muuttaa Hemppa! Ostin kolme aikas isoa lipastoa kanintarvikkeille ja tänään pitäisi saapua kotiinkuljetus Peten koiratarvikkeesta. En malta odottaaaaa, tilasin nii ihania tavaroita!

    Tässä yksi "lipasto", ton aluslakanan alla on yksi pieni lipasto, mihin sain kaikki kanin tämän hetkeiset oksat mahtumaan. Mut tajusin myös, ettei Möfö OSAA hypätä, kun asunut häkissä koko elämänsä! Nyt Nico alkaa väkertää esteitä ja ehkä pikkuhiljaa Mustapallerokin oppii oikeiden pupujen tavoille 🥰🤭

   Oon kyllä tyytyväinen nyt tähän Möfön huoneeEen! Tänään vielä naapuri tuo pari vaaleaa mattoa, koska kanit voi satuttaa itsensä liukastumalla.

Möfön kolme ensimmäistä päivää

Helmikuun vikalla viikolla istuin paljo puhelin kädessä. Kaikki oma aika meni vaa viestittelyy ventovieraille, tutkaillen nettikauppoja ja Toria. Perjantaina Adalynn lähti mummolaan ja mä sovin vihdoin kaupat tästä pikkupojasta! Sovittiin, et alkuviikosta he tuo "Nipsun" (vanha nimi) meille. Mä olin kuitenki ylimalttamaton, iha innostuksesta kuin myös käytännönsyistä. Musta olisi hyvä, että saisin hyvän otteen kaniin jo ennen Adalynnin tuloa, se sais rauhassa tutustua uuteen kotiin ilman häärävää ja kiljuvaa taaperoa ja saisin laitettua pupun huoneen kuntoon. Lauantaiaamuna soitin ex-miehelle, et paljos sulla sitä rahaa olikaan... 🤣 Puhelimen pääst kuulu vähä epävarma ääni, et mitäs sä nyt meinaat. Ehotin sitte, että jos nyt lainaat heti sen kanin rahan, ni saat maanantaina takasi korkojen kera. Tämähän sopi Nicolle, niin soitin "Nipsun" silloseen kotiin. Heil oli se lauantai menoa täys ja ehotti, että toisi kanin su-aamuna. Mä olin kuitenkin lähössä aamupäivästä myöhäisiltaan asti hakemaan tyttöö toisesta kaupungista ja julkisia meni sairaalloisen huonosti Hollola-Riihimäki-väliä ja toisinpäin. Piti lähteä jo 11.15 kotoa ja olisin ollu Adalynnin kanssa vasta 20.20 kotona, ja seuraavana aamuna olis aikanen herätys koska hoitopäivä. Kaiken kukkuraks Adalynnin nukkumaanmenoaika menis ihan säpäleiks tossa aikataulussa. Ehotin siis kanin omistajille, et mitä jos tulisin ite hakemaan sen teiltä illalla? Sehän sopi ja se koko hakureissu oli mitä jännittävin ja karsein, mutta ei siitä sen enempää... 🙈

Heti kun olin jo nähny kuvat "Nipsusta", mulle tuli mieleen nimi MUSTAPALLERO. Se on vaan liian vaikee taaperon lausuttavaks ja kaikkien muistettavaks. Kaivattais helppoa, ytimekästä lempinimeä. Muppe...? Musti...? Mustafa...? Tämmösiä ehdotuksia sain. No haettiin poika uuteen kotiin ja hetken sen temppuja katselin, kunnes tajusin: MÖFÖ! Hää oli ku ilmetty MÖFÖ! Emmie tiiä mistä tommonen ihmenimitys oikeen tuli miu mieleen, mut se vaan tuli ja se sitte kanssa jäi. 

   Möfö oli heti alkuun ihan uskomattoman rohkee ja reipas kani. Kunhan olin ite huoneessa, se teki onnenloikkia taukoomatta, tutki joka solkkaa ja kosiskelikin mua. Umputti aika kovasti, niin se vakuutti mut et kastrointi tehtävä heti ja naaraskaveri hommattava - laumaeläin kun on! 

  No, sunnuntaina lähin pitkälle tyttären hakureissulle - ihan sydän syrjällään! Oli kamalaa jättää Mustapallero ihan yksin häkkiin. Se siis piiloutu huoneensa sohvan alle aina ku menin pidemmäks aikaa pois sen huoneesta, eikä uskaltanu tulla yksistään pois sieltä. Sain siis ohjeen jättää sen tuttuun ja turvalliseen häkkiin. Bussissa Riihimäelle päätin, et tullaan heti seuraavalla junalla takasinpäin, vaikkaki Lahen rautatieasemalta kestäis lähes 2h tulla julkisilla kotiin sunnuntaina, vaik ajoaika autolla on 8min... Junassa jo selitin Aduskalle, et äitil on sulle isoista isoin ylläri: meille on muuttanu pupu! Näytin kuvia ja videoita, mut eihän se ihan ymmärtänyt.

   Kun me päästiin kotio, vein heti ekaks Aduskan pupuhuoneeseen. Siellä Möfö oli kiltisti häkissä ja Adalynn riemastu ihan mielettömästi ja tunki heti sormen kalterien väliin! Tää äiti katto ihan järkyttyneenä, et nyt se pupu puree sormen poikki... 😂 No, onneks ei käyny niin! Päästin ihan hetken haistelun jälkeen Möfön ulos häkistä ja niin se kunnon tutustuminen alko. Adalynn heilutti käsiään ku mikäki hullu, kilju onnesta kovempaa ku hälytysääni ja juos kanin perässä ja yritti antaa kaikenlaisia salaatteja, hedelmiä sun muita sille. Totta kai Adalynn sit vähän loukkaantu kun 1) kani ei ottanukkaan häneltä mitään syötävää ja 2) äiti ojjeisti ja kielsi jatkuvasti. 

Nyt Adalynn-taapero on tutustunu pupujussiin reilu vuorokauden ajan, ja ihan mielettömiä edistysaskeleita tullu! Totta kai Aduska välillä innostuu aiiivan liikaa eikä ymmärrä, et kanit on erilaisia eläimiä ku koirat. Mut välillä Adalynn osaa jo pupun huoneeseen mentäes mennä nätisti matolle istumaan ja oottaa, et kani tulee itse luokse. Vielä pitäis vaan päähän taota, ettei ostoskärryillä mennä pupun läheltä ettei se jää alle, ja toiseekseen et papanat on PASKAAAA eikä ruokaa... Tai mitään saavutuksia! 

   Nyt, 02.03.2020 maanantai-ilta, kello 10.42pm. Möfö on ollu meillä 3 vuorokautta ja ihan mieletön pupupersoona sieltä on kyllä kaivautunu ennätysajassa esiin! Uskomattoman rohkea, iloinen ja utelias kani. Lepopaikakseen se menee eteisen sohvan alle koko päiväks, koska selkeesti pelottaa mennä nukkumaan ns näkyvälle paikalle. Mutta muutoin se kyl hyppelee ympäri asuntoa ihan jatkuvasti eikä yhtään arastele, vaikka tosi monet ihmiset on tullu sitä kattomaan tän 3vrk aikana! Nätisti antaa silittää eikä selkeesti yhtään pelkää.

   Seuraavaks olis vuorossa Severus-koiraan tutustuttaminen/näyttäminen.... 😱 Huuuh, kuinka pelottavaa! 

Tylsääkin tylsempi aloitus, eli Forellien esittäytyminen

Vaikka alankin kirjottaa tätä blogia pitkälti itteäni ja tytärtäni varten, aattelin tehä pienen esittäytymistekstin! Eli tässä olen mie, Vanessa Forell, aika säälittävän nimityksen eli Forellilandian äitiprinsessa (koska meiän pieni nirppanokka-tytär on kuningatar...). Eli päätin tehä tän blogin, koska nykyään päivitän keskiverrosti 3 kertaa Facebookia päivässä, niin ei kaikkia jaksa kiinnostaa meiän tylsät touhut ja kuulumiset 💁‍♀️ Haluun tyttären ollessa isompi, näyttää tätä blogia, missä on kuvia ja tekstiä päivän tapahtumista. Ja oishan se kiva jos muutama muukin lukija löytyisi, vaikka en mittään superkuumista julkisuutta ookaan ettimässä! 

   Mut niin, mie oon siis 25-vuotias ja asustellaan nykyään tyttären kanssa Hollolassa. Miten me ollaan tänne päädytty, onkin ihan toinen tarina. Alla on kuvia ja pientä esittelytekstiä meiän perheestä! 

Tässä on meidän ihana kuningatartytär, Adalynn aka Aduska. Adalynn on syntynyt elokuussa 2018, eli täytti juuri 1,5 vuotta. Kuvassa häl on naama täynnä suklaata, koska se on semmonen suklaapeto et vetää äidilleenkin vertoja! Ja koska Forellilandiassa on omat säännöt, meillä saa antaa suklaata ja karkkia lapselle, jos siltä tuntuu 🙃🙃🙃 Kuvassa myös isäntä, Nico aka Niksu. Me vietettiin aivan ihanat 3 vuotta naimisissa, kunnes kesäkuussa 2019 tuli avioero. Ollaan mitä parhaimmissa väleissä, Nico on yhä meillä yötä lähestulkoon joka viikko välimatkan takia ja et mie saan joskus kans nukkua. Iskä käy meillä oikeestaan joka päivä, ja tyttö on siellä joka viikonloppu yhden yön.

Hihih, tässä minu ylpeydenaihe! 🤭 Adalynn oli mummolassa viime viikonlopun ja oon pitkään hautonu ajatusta taas pupusta. Aduska alotti uudessa hoitopaikassa helmikuun puolessa välissä ja sielläkin on pupuja, mistä Adalynn riemastu tappiin saakka! Joten viime viikolla aloin ettii meille meiän perheeseen sopivaa jänöjussia, ja tämmösen löysin! Eli tavatkaa meiän ihana Mustapallero, aka Möfö! Mustapallero on 2v ja tuli meille siis karkauspäivänä. Kukaan ei tiedä Möfön oikeeta syntymäaikaa (paitsi et se on nyt joskus näihin aikoihin), nii päätin et aletaan juhlia sen synttäreitä karkauspäivänä 🥰 Adalynnin ja Möfön ensikohtaaminen oli mitä ihanin, tyttö kilju riemusta ja tunki sormensa häkkii, mistä tää mamma sai sydänkohtauksen!

 Sit tässä olis vielä meiän seropipoika, Severus Kalkaros! Ostettiin Severus reilu vuos sitten, Adalynnille puolivuotislahjaksi. JEP, me hemmotellaan tytär piloille!!! Severus oli sillon siis 8 viikkoinen, just luovutusiässä, ja alku oli ihan karmeeta. Toi koira on aivan lahopää, sekopää, millä nimellä sitä nyt kutsuiskaan, mut ei se ainakaan normaali ole! Alku oli vaikeeta, kun ei Severus oikeen ymmärtäny et Adalynn oli pieni vauva. Huusin ekat kuukaudet Nicolle et "Mä annan ton koiran vaik ilmaseks saatana pois, mut se ei enää näyki mun lasta perkele!!!" Onneks Nico käski antaa aikaa ja noin 3 kuukauden päästä Severuksen tulosta kävi kirjaimellisesti ihme yhdessä yössä, ja niistä tuli parhaat ystävät! Vaikka Selkku-setä edelleen näykkii vieraita innostuessaan hyvin hellästi ja kaduilla saattaa olla täysin ventovieraille oikeesti arvaamaton koira, niin Aduskalle se on mitä uskollisin ja ihanin ystävä!
   Kesäkuun lopussa kun iski ero, me muutettiin Aduskan kanssa 120-neliöiseen rivariin, missä oli kivan iso piha. Severus jäi meille lokakuuhun asti, kunnes Nico sai vihdoin oman kämpän ja käytännönsyistä Selkku muutti sit isännälleen. Se oli mulle kova paikka, koska rakastin sitä et oli pieni karvaturri kotona, ja siitä se idea sitten Möföönkin lähti... ;-)

Tässä sit vielä me vanhemmat ja Adalynn-neiti. Kuvasta näkee meiän perheen... Hulluustason? Mulla on aina hauskinta, pelleilen omiani ja oon ku 3-v lapsi. Aduska kattoo mua aina kulmakarvat otsassa ja ihmettelee, et mitähän saaaaatanaaa.... Iskä sit taas aina koittaa olla se aikuinen, mut ei maha mitään, ku hääki aina repeilee minul 🤭

Tämmöinen perhe siis meillä! Ja nyt olis ideana julkaista ainaki sillon tällön kuvia ja kertomuksia meiän elämästä, että ne johonki tallettuu. Mistä moinen blogin nimi muuten tulee...? Me ei olla mikään "normaali" perhe, meiän vanhempien taustat on jo ihan erilaiset ja niin on käytös- ja kasvatustavatkin. Ei oo rautakankee perseessä ja vyötä kädessä, et kaikki pitää tehä ohjekirjan mukaan ja hakata lapsesta oma tahto pihalle. KYLLÄ, meillä saa syödä hamppareita, karkkia ja sipsejä! KYLLÄ, meillä kuunnellaan lasta, mitä hän haluaa syödä aamupalaksi, mitä haluaa tehdä hoidon jälkeen ja ennen kaikkee, meillä kuunnellaan miltä tytöstä tuntuu missäki asiassa ja toimitaan sen mukasesti!